Kesän 2023 tilinpäätös
Noniin, sanotaan se nyt heti alkuun: kesä 2023 ei mennyt lainkaan kuten etukäteen odotin. Ajatuksena oli saada loistava sato kasvimaalta, tehdä kaikenlaista lasten kanssa ja nauttia elämästä sata lasissa. Tätä postausta kirjoittaessani kuitenkin huomasin, että monenlaista olen saanut tänä kesäkautena tehtyä, vaikka tuntuukin siltä, että kauhean paljon jäi tekemättä.
Toisinaan asioiden tekemättömyys on kiinni omasta laiskuudesta tai saamattomuudesta, mutta tällä kertaa tiellä olivat enemmänkin terveydelliset syyt. Suurin ongelma tässä satokauden huonossa menestyksessä olikin se, että olin kamalan väsynyt ja kivulias. Ennen tämän vuoden huhtikuutahan en tiennyt, että vuosia piinanneet selkäkivut johtuivat pitkälle edenneestä selkärankareumasta. Onneksi sentään 04/2023 sain diagnoosin ja lääkityksen, ja kivut ja pahin väsymys katosivat hetkeksi. Kesäkuussa kuitenkin kipuilu jymähti takaisin, ja helpotti vasta elokuussa. Se siitä kasvimaapuuhastelusta tai elämästä nauttimisesta, kun en pystynyt edes kunnolla kävelemään 😀
Ensi kesänä sitten paremmilla voinneilla (toivottavasti), mutta kyllä tänä kesänäkin ehti onnistumisia tapahtua; esimerkiksi seuraavia:
Kasvimaa
Tämän kesän piti olla kasvimaani uusi kukoistus, mutta halla söi esikasvatetut taimet ja siemenestä kesäkuun alussa kasvimaalle istutetut ei oikein lähteneet kasvuun. Kasvimaalla kuitenkin kasvoi herneitä, mutta nekin jokin villieläin kävi syömässä ennen kuin päästiin itse sadosta nauttimaan.
Positiivista: kasvimaalla oli parin kasvipenkin päällä koko kesän pressu, joten oletuksena on, että ne alueet on ensi kesänä vapaita rikkaruohoista ja kasvattelu sujuu hyvin.
Kasvihuone
Täällä onneksi tapahtui edes jotain! Sain laitettua yhteen kasvilaatikkoon mullat (aikaisemmin kasvatukset olivat laatikon sisällä vain laastipaljussa), ja ensi vuonna jos saisi vielä kolmanteen mullat. Kasvihuoneeseen pitäisi vielä rakentaa päädyt, jotta siellä pysyisi lämpö alkukeväästä ja loppukesästä paremmin. Kasvihuoneeseen laitoin kaksi kesäkurpitsan taimea, ja ne tuottivat hyvin satoa. Tomaatteja tuli jonkin verran, mutta kurkuntaimet eivät kovin riehakkaasti tuottaneet satoa (tuloksena taisi olla kolme kurkkua).
Omenapuut
Tämä täytyy kirjoittaa ylös, sillä ekaa kertaa otin omenoita hyötykäyttöön. Tein niistä hilloa (tuli aivan ihanan väristä!) pakastimeen, ja syksyllä ostamani kasvikuivuri huristeli omenoita myös ohuiksi, kuiviksi lastuiksi. Sekä hillo että omenalastut vaikuttivat olevan melkoinen hitti lasten keskuudessa.
Ulkorakennukset
Navetan katto vuotaa tosi monesta kohtaa ja kaipaisi akuuttia korjausta. Yhtä reikää korjailin bitumikatelevyllä, ja toivottavasti ensi kesänä saisin purettua siitä kohtaa piipun pois ja laitettua reiän pellillä umpeen. Toisella navetan pohjoispuolella katto on rikki vielä suuremmalta pinta-alalta, ja sisään satanut vesi on onnistunut lahottamaan myös välikattoa melko laajalta alueelta. Tosi harmillinen homma, ja kauhean iso työ korjata, mutta yritän vielä tässä syksyn päälle saada hieman vahinkoja hallintaan, jotta rakennus ei lahoaisi enempää. Ensi kesänä sitten tämänkin korjaus, niin kuin kaiken muunkin?!?
Alla olevassa kuvassa meni alunperin katon läpi ilmastointikanava, josta satoi vettä sisään ja se lahotti välikattoa. Purin sen pois, ja tilkitsin reiän pellinpalalla.
Vuohiaitaus
Vuohiaitausta oli ihan kiva tehdä, mutta selkäkipujen vuoksi sekin valmistui hiiiitaaasti – kivuttomia päiviä ei ollut kovin montaa kesän aikana. Mutta valmiiksi tuli, ja vuohilla on kulku sisätiloihin tuolta aitauksesta.
Sisällä ei ole eristettyä koppia, mutta sisätila on hyvä tuulensuoja (ja kun vuohista on kyse, niin erityisesti sateensuoja). Nyt heillä on siis pihatto, ja ensi kesänä voin laittaa tämän aitauksen yhteyteen laitumen. Toivottavasti vuohikset uskaltavat sitten jäädä laiduntamaan (eivätkä rynnistä sähköaitojen läpi mun perään), jos laitumen yhteydessä on turvallinen asumus, jonne voi piiloutua.
Itsetuntemus
Lisäksi kävin omassa päässäni kävin paljon pohdintaa siitä, mitä haluan elämältäni. Sain 04/2023 selkärankareumadiagnoosin ja senkin seurauksena oli pakko pohdiskella, mikä on elämässä tärkeää. Seuraavassa postauksessa pohdiskelenkin tarkemmin sitä, mitä selkärankareuma on minulle opettanut ja miten diagnoosi muutti elämääni ja ajattelutapaani (sairaushan on oireillut jo yli 5 vuotta, että mikään uusi juttu tämä ei ole muuta kuin diagnoosin osalta).
Summa summarum: kesä 2023 jää muistoihini kivuliaana kesänä, jolloin mieli oli usein maassa ja pettymys oli kova, kun kroppa ei pystynyt tekemään mitä mieli halusi. Siitäkin huolimatta kesän ja erityisesti alkusyksyn aikana sain monenlaista valmiiksi ja asioita hahmoteltua päässä. Myös tulevat korjaustarpeet on nyt kartoitettu ja selvillä. Ensi kesästä taitaa tulla kiireinen, kun korjauslistaa katselee 😀
