Epätäydellinen, mutta mukava joulu
Joulun aikana meillä ei ollut huolitellun näköisiä ihmisiä, suurta iloista sukua, ei siistiä kotia eikä joulurauhaakaan aina kunnioitettu, mutta silti meillä oli ihan mukava joulu.
Kyse ei ollut siitä, ettenkö olisi halunnut tai yrittänyt: yritin kyllä raivata tavaroita paikoilleen (meillä on liikaa tarvaraa ja tosi vähän kaappitilaa säilytykseen), siivota ja jynssätä (yksi ihminen ei voi tehdä parissa päivässä kovin massiivista suursiivousta). Tupakeittiön sainkin melkein tiptop siistiksi, mutta olohuoneen puolelle en enää ehtinyt raivaustani jatkaa.
Siivoushommien lisäksi olisi pitänyt vielä olohuoneen viereisen ns. kirjastohuoneen remontti tehdä loppuun, että olkkari näyttäisi siistiltä 😀 Vedin kirjastohuoneen lankkulattiaprojektin (olen ottamassa esiin vanhaa lankkulattiaa ja rapsutan siitä jotain ihmeellistä tasoitekerrosta juuri pois) päälle ison maton, ja joulukuusi sai tänä vuonna ihan oman huoneen.
Ah, tuo joulukuusi: olin ajatellut, että otetaan pihapiiristä jokin kuusi, joka kasvaa väärässä paikassa ja on muutenkin poistolistalla. Kävi ilmi, että nuo pikkukuuset kyllä näyttävät söpöiltä, mutta kun kasvavat niin tiheästi, ovat yksinään aika laihoja tai tosi toispuoleisia. Pitäisi ollaa kahden tai kolmen kuusen nippu ja laittaa sellaisenaan esille, jotta kuusi olisi joka puolelta tasaisesti tuuhea.
Päädyttiin ottamaan kuusi yhden seinän vierestä, ja se oli toiselta puolelta aika oksaton. Sisällä se näytti myös koko oksistostaan entistä laihemmalta. Noh, onpahan kuusi, ehkä niitä valioyksilöitä ei kannata edes muutaman päivän vuoksi kaataa 🙂 Ja huomio itselleni: kanna tänä vuonna kuusi ulos ennen kuin se alkaa tiputtamaan neulasiaan, muuten on taas juhannukseen saakka neulasia joka puolella kotia.
Mutta, joulu oli siis mukava. Meillä oli monenlaista hyvää ruokaa, ja ruokaa oli paljon. Sukulaiset olivat lähettäneet runsain mitoin lahjoja, ja mun ostamat My Little Pony – hahmot oli melkoinen hitti. Meillä oli hyvää aikaa vain oleskella, lapset saivat leikkiä rauhassa ja ei ollut kiire minnekään.
Ja mikä paras jouluspesiaali: Olimme kaikki TERVEITÄ! Melko monena jouluna on ollut jokin tauti: on ollut noroa, yksi vuosi kuumetauti ja korvatulehdus puhkesi aattona, viime vuonna heti joulun jälkeen tuli oksennustauti… Tänä vuonna saimme olla ilman kuumetta ja oksennusta. Jo se on asia, josta saa olla kiitollinen!
En ole mikään suuri jouluihminen, mutta pidän kyllä konseptista: valmistaudutaan siihen, että muutaman päivän voi vain olla, nautiskella kauneudesta, hyvästä ruuasta ja lapsilla on puuhailtavaa uusista leluista. Ei ole stressiä arkikuvioista, sillä juuri mikään paikka ei ole auki eikä mitään asioita voi edistää.
Huomenna taas paluu arkeen, paitsi että lapsilla on koko viikko lomaa päiväkodista. Täytyy siis omat päiväpuuhat saada sovitettua niin, että lapset on mukana.
