Pikkupukki tuli taloon
Meille muutti eilen Remu, joka on puolivuotias, melko pienikokoinen suomenvuohi. Ja hänellä on pieni söpö kuono, ja valloittava otsatukka! Aluksi vuohien kesken oli ihmisen silmään melko rajunnäköiset arvojärjestystaistelut.
Mun kuttutytöt olivat hyyyvin kiinnostuneita, ja Remun entisen omistajan kanssa hihnassa vähän esiteltiin vuohia toisilleen, mutta puskeminen oli aika hurjaa, joten en eilen vielä viitsinyt päästä heitä kahnaamaan keskenään.
Tiesin kyllä, että vuohien täytyy kolistella sarvia keskenään ja setviä arvojärjestys, mutta ensikertaa kun sellaista kolistelua katselee vierestä, on se aika hurjaa touhua. Helpompaa oli lykätä asiaa eteenpäin, ja laittaa Remu ensimmäiseksi yöksi omaan karsinaan eristyksiin toiselle puolelle navettaa. Meillä tuosta navetan toisella puolella olevasta karsinasta ei näe muita vuohia, ja sen vuoksi se on tietysti tylsä vaihtoehto, vaikka muuten onkin ihan täysin varusteltu vuohikarsina (vuohitytöt asuivat siellä ensimmäiset kolme kuukautta, kun muuttivat meille).
Tänään oli sitten luvassa se tutustuminen. Ja olihan se hurjaa menoa puolisen tuntia: Minsu-kuttu ja Remu kävivät ihan koko voimin taistoa, olisi voinut kuvitella, että siinä oli kaksi pukkia toisiaan vastassa, sen verran totista hommaa oli. En ole varma, kumpi lopulta sai lauman hierarkiassa alemman paikan, mutta vähän epäilen, että se jäi Minsun kohtaloksi.
Remun ja Minsun välienselvittely oli tiukkaa vääntöä
Violan kanssa Remulla näytti olevan enemmänkin kosioleikkejä; sarvia kalisteltiin vähäsen, mutta enemmänkin oli häntä pystyssä pörisemistä ja soidintansseja. Violalla taitaa olla kiima, mutta Minsu ei vaikuttanut olevan vielä ihan sellaisessa mielentilassa.
Onneksi selvisin tuosta stressaavasta taistelusta, sillä sen jälkeen vuohet ovat (ainakin sen verran kun olen nähnyt) sopuisasti viettäneet päivänsä samassa karsinassa. Aamulla en ollut vielä ollenkaan varma, täytyykö Remun nukkua vielä tulevakin yö poikamiesboksissa, mutta nyt iltaa kohden vaikutti siltä, että pääsee kuttujen kanssa ihan ”oikeaan” karsinaan. Sinne jäivät onneksi sopuisasti hengailemaan samaan huoneeseen.
Saa nähdä, mitä lapset tuumaa tästä yllätyksestä: he ovat tämän viikonlopun isällään, ja en kertonut heille etukäteen, että uusi karvanaama on muuttamassa meille.
Tai, saa nähdä mitä tuumaavat vielä paremmasta yllätyksestä; Remuhan on pukki, joten 5 viiden kuukauden päästä meillä voi olla maailman söpöimpiä vuohivauvoja!