Yksi kanala meille, kiitos!

Nyt on käynyt sellainen juttu, että kanat on sekoittaneet mun pään.

Joskus talvella lupasin lapsille, että otetaan kesällä kanoja. Mulla on ollut jo pitkään toiveena, että voitaisiin ottaa tänne jotain hyötyeläimiä asustelemaan ja syömään rikkaruohoja yms. Nykyisestä lemmikistä, eli kissasta, ei ole mitään hyötyä sillä se ei syö oman ruokansa lisäksi muuta kuin sähköjohtoja ja kukkamultaa.

Noh, kanat tuntuis olevan se helpoin laji aloittaa. Tämän viikon olenkin kuluttanut googlettamalla kaikkea kanoihin liittyvää ja ahdistellut kysymyksilläni kaikki ig-tuttuja, joilla on kanoja 😀 Sen lisäksi aivoni ovat alitajuisesti koko ajan raksuttaneet pohtiessaan, mikä voisi olla hyvä sijainti kanalalle. Harmillinen juttu on, että navetta on suurilta osin menetetty tapaus, sillä vuosikausia vuotanut katto on lahottanut rakenteita. En silti voi olla pohtimatta, pitäisikö navetasta yrittää pelastaa edes pieniä osioita – haaveena kun olisi vielä hankkia muutama lammaskin lähivuosina.

Toinen vaihtoehto olisi alkaa väsäämään eläinsuojia kuivurirakennukseen, siellä olisi peltikatto päällä ja vieressä peltoa. Ja kuten huomaatte, siinä vieressä kasvaa juuri sopivan paksuisia oksia kanalan orsiksi (täytyykin käydä huomena kaatamassa nuo kuivumaan!)

Olen kova suunnittelemaan, pohtimaan, jahkailemaan, unelmoimaan… Useimmiten jumitun tuohon haaveiluvaiheeseen, enkä saa toteutettua kuin murto-osan asioista, joita päässäni pyörittelen (ja harvoin niitäkään murto-osasiakaan ihan loppuun saakka, hah!) Nyt siis päätin, että otan pienen kanalauman kesäkuun alussa. Ensin rakennan heille kesäasumuksen, eli säänsuojaa ja häkin. Siinä sitten on loppukesä aikaa rakennella heille talviasuttava koti.

Tiedättehän sen tunteen, kun miettii asioista, että ”sitten joskus”? Välillä ne haaveiden kohteet ei edes ole mitään mullistavan suuria, mutta uusiin tai tuntemattomiin asioihin tarttuminen voi olla tosi pelottavaa. Eihän kanalan perustaminen ja eläinten ottaminen oikeasti mikään maailman hurjin juttu ole, mutta minulle se on iso askel: uskallan vihdoinkin toteuttaa jotain, mitä olen pitkän aikaa haaveillut.

Tänään illalla vielä hetken googlettelen ja laitan tiedusteluja vapaista kanoista, ja huomenna täytyy alkaa jo kanalaa suunnittelemaan.

Jännittävää, ja ihanaa! Toivottavasti meillä asuu ensi kuun alussa kanoja!

0